5.7.2011

110 -vuotis juhlaan

Mieheni täti ja setä juhlivat yhdessä pyöreitä vuosiaan ja sain tehdä sinne kakkua. Aluksi suunnitelmat olivat suuremmat ja kerroskakku sekä ihmishahmot saivat jäädä vielä odottamaan. Setä on ammatiltaan palomies ja tytär kertoi äitinsä lempiväriksi punaisen, -kukaksi kielon ja, että hän on aina halunnut timantin. Näillä eväillä lähdin kasaamaan koristeita. Jään kaipaamaan vielä sitä punaista lankaa, koristelua, joka kasaa kaikki eri osa-alueet sujuvasti yhteen. Vaikka olenkin ihan tyytyväinen kakkuun, niin koristeet tuntuvat liian irrallisilta toisiinsa nähden. Täytteenä tuore mansikka ja sitruunakermavaahto, päällä sokericreme ja  valkoiseksi värjätty marsipaani.

Juhlapäivänä oli niin kuumaa, että kakun pinta kostui todella nopeasti. Palopostin tein etukäteen sokerimassasta, mutta paloletkun laitoin juuri ennen tarjoilua. Oli tosi vaikea saada se "kirjautumaan" kauniisti kun marsipaania ei voinut liikutella moneen kertaan. Kaunokirjoituskin on jo hieman ruosteessa...



Timantti ja pienemmät jalokivipisarat tehty kondiittorin sokerista. Ostin timantti-jääpalamuotin, jonka sain poltettua sokerilla puhki. Seuraavalla yrityskerralla laitoin muotin kylmällä vedellä täytettyyn astiaan, jonka jälkeen muottikin pysyi ehjänä :) Onko kellään vinkkiä kuinka kondiittorin sokeria tulisi työstää ja valmista koristetta käsitellä?

Kakun reunaa kiersi liekit.

Onnea vielä kerran Anne ja Lelle!

1 kommentti:

  1. Oi, tää on ihana! Kakussa kaikki oleellinen eikä mitään turhaa. Upea!

    VastaaPoista